23.09.2016

Turvapaikanhakijat ja resilienssi

Kaikki vakaviakaan traumoja kohdanneet ihmiset eivät reagoi psyykkisin oirein. Resilienssitutkimus etsii syitä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen erilaisille reaktioille vaikeissa olosuhteissa. Resilienssi määritellään tässä vuorovaikutukselliseksi prosessiksi, jossa pärjätään vastoinkäymisistä huolilmatta. Saamme varmaankin lähivuosina lukea tutkijoiden kirjoituksia myös Suomeen viime vuosina saapuneiden turvapaikanhakijoiden pärjäämisestä, miten se päätetäänkin mitata. Huolellisiakaan tutkimusraportteja ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan kaikkia turvapaikanhakijoita, jotka kukin reagoivat vastoinkäymisiin yksilöllisesti.

Resilienssi on arkinen ilmiö, joka kumpuaa tavallisista ihmisen sopeutumisprosesseista. Resilienssiä edistäviä tekijöitä ovat niin yksilön henkilökohtaiset taipumukset kuten sitkeys, taipumus myönteisiin tunteisiin, luovuus, itsekontrolli, kiitollisuus ja optimismi, kuin lähipiirin suojaavat sosiaaliset siteet sekä ympäristön turvallisuutta luovat rakenteet. Myös resilienssiä heikentävät tekijät voivat kummuta niin yksilön ominaisuuksista, kuormittavista ihmissuhteista kuin haitallisesta elinympäristöstä. Kyse ei siis ole resilienteistä yksilöistä, vaan resilientistä sopeutumisesta tai prosessista vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Turvapaikanhakijoiden resilienssiä on arvioitava suhteessa kuhunkin elämäntilanteeseen, sillä olosuhteiden muuttuessa sen ilmeneminenkin muuttuu. Vastoinkäymiset herättävät esiin vahvuuksia ja taitoja, jotka muuten jäisivät piiloon. Jo selviytyminen oman kotimaan olosuhteissa edellyttää poikkeuksellisia selviytymiskeinoja ja sitkeyttä, puhumattakaan matkustamisen vaaroista. Resilienssi voi myös muuttua ajan kuluessa, kun kuormittava tilanne pitkittyy tai vastoinkäymisiä kumuloituu. Siksi esimerkiksi pitkä turvapaikkaprosessin odotus saattaa olla ylivoimaista henkilölle, joka on  joutunut sietämään äärimmäisiä olosuhteita ennen Suomeen saapumistaan. Toisaalta myönteisetkin muutokset voivat lisätä yksilön kuomitusta. Esimerkiksi sinällään odotettu uusi suomalainen asuinympäristö edellyttää resilienssiä uusista vuorovaikutustilanteista ja arjen rutiineista selviytymiseksi. Resilienssi ei kuitenkaan ole joko tai –ilmiö.  Yksilö saattaa vastoinkäymisten edellä pärjätä joillain elämänalueilla, vaikka toimintakyky muualla heikkenisi. Esimerkiksi perheensä menettänyt aikuinen saattaa jaksaa opiskella kielikurssilla, mutta ei pysty vapaa-ajalla rakentamaan sosiaalisia suhteita.

Joskus yksilöiden vastoinkäymiset aktivoivat sosiaalista ympäristöä, myös kantasuomalaisia, tukemaan resilienssiprosessia, vaikka vain arkisen myönteisen vuorovaikutuksen kautta. Parhaimmillaan resilienssiprosessi voi synnyttää tunteen, että jatkossakin on mahdollista pärjätä uusien vastoinkäymisten kanssa.

 

Dosentti Kaisla Joutsenniemi

Psykiatrian Tutkimusäätiön hallituksen jäsen

 

Lähde: Joutsenniemi ja Lipponen. Resilienssi ja post-traumaattinen kasvu. Suomen Lääkärilehti 39/2015 s.2515-2519

Ajankohtaista

11.06.2017
Hieno ilta Andorrassa 8.6.2017!
Lue Lisää →

29.03.2017
Tervetuloa Psykiatria Taiteessa -tapahtumaan 8.6.2017
Lue Lisää →

16.03.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi apurahoja
Lue Lisää →

13.03.2017
In memoriam: Kari Pylkkänen 28.6.1944 - 4.2.2017
Lue Lisää →

19.10.2016
Psychiatria Fennica 2016 ilmestynyt
Lue Lisää →

10.08.2016
Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto Pekka Mustoselle
Lue Lisää →

18.03.2016
Säätiö jakoi apurahaa tutkijoille
Lue Lisää →

25.09.2015
Säätiö ottaa kantaa mediassa mielenterveyden huomioimiseksi työelämän uudistuksissa
Lue Lisää →

23.07.2015
Vuoden teemana Työ ja mielenterveys
Lue Lisää →

Blogi

23.09.2016
Kaisla Joutsenniemi: Turvapaikanhakijat ja resilienssi
Lue Lisää →

26.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielen ja ruumiin terveydenhuollon lainsäädäntö tulisi yhdentää Sotessa
Lue Lisää →

11.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielenterveys - terveydenhuollon suurin ja kallein haaste
Lue Lisää →

17.06.2016
Sami Pirkola: Ymmärrystä ja hyvinvointia rekistereistä
Lue Lisää →

23.07.2015
Työelämän aktivointitoimenpiteisiin panostettava
Lue Lisää →

02.06.2015
Hallitusohjelman vaikutukset lasten eriarvoistumiseen
Lue Lisää →

18.05.2015
Alkoholiongelmien hoito ehkäisee rikollisuutta
Lue Lisää →

07.05.2015
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy opiskelijoilla
Lue Lisää →

04.05.2015
Lasten ja nuorten itsemurhat: muutoksia kuolleisuudessa ja tekotavoissa
Lue Lisää →

17.02.2013
Nuoruus ja mielenterveys
Lue Lisää →

07.01.2013
Itsemurhien ehkäisyyn uusin keinoin
Lue Lisää →