Aiempien vuosien apurahat

Vuoden 2016 apurahan saajat


Timo Holttinen :

Nuorisopsykiatrisen palvelujärjestelmän kehittyminen Suomessa ja nuorisopsykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden nuorten elämäntilanne pitkäaikaisseurannassa. 

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Nuorisopsykiatriaan erikoistumiseni aikana usein tuli mietittyä, että miten hoidossani olleilla nuorilla menee sen jälkeen, kun hoito on päättynyt tai nuori on siirtynyt jatkohoitoon aikuispsykiatrian puolelle. Tämä pohdinta lopulta kehittyi laajemmaksi väitöskirjatutkimusaiheeksi. 

2. Tutkimukseni aihe

Tutkimuksessani selvitetään rekisteritutkimuksen keinoin, minkälainen on 13-17 vuotiaana psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden myöhempi elämäntilanne.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Pitkäkestoiset seurantatutkimukset antavat tietoa psyykkisten sairauksien pitkäaikaisennusteesta ja niiden vaikutuksesta myöhempään elämään. Tällöin voidaan mahdollisesti tunnistaa esim. syrjäytymisriskin kannalta merkittävimmät psykiatriset ongelmat ja siten kohdentaa rajallisia hoitoresursseja paremmin. 

 

Mikko Joensuu  :

Väitöskirja käsittelee serotoniinin takaisinottoproteiinin tiheyksiä vähintään keskivaikeasti masentuneilla potilailla.

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Ryhdyin tekemään tutkimusta, koska halusin ymmärtää depression taustalla olevia biologisia mekanismeja. Aivokuvantaminen oli kiehtova mahdollisuus kurkistaa pään sisään. Samalla tutkimus pyrki rakentamaan siltaa biologisen ja psykodynaamisen psykiatrisen näkemyksen välille, mikä tuntui olevan mahdollisuus myös oman holistisen näkemykseni kehittämiseen.
 
2. Tutkimukseni aihe

Tutkimukseni kohteena on serotoniinitransportteri (SERT) depressiossa. Olemme tutkineet SERT -sitoutumista yksifotoniemissiotomografialla (SPET) lääkkeettömillä depressiopotilailla. Julkaisuissani on arvioitu SERT- sitoutumista depressiopotilailla verrattuna terveisiin verrokkeihin, SERT- tiheyksiä depressiopotilailla eri SERT-promoottorigeenien alleelityypeillä ja toisaalta SERT- muutoksia psykodynaamisen psykoterapian aikana.
 
3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Depressiolla on valtava merkitys aiheuttamansa inhimillisen kärsimyksen, elämästä nauttimisen vaikeuden, työkyvyttömyyden, fyysisen sairastavuuden lisääntymisen, sosiaalisten vaikutustensa ja itsemurhakuolleisuuden vuoksi. Vaikka SERT:n tiedetään olevan merkittävässä roolissa depression patomekanismin suhteen, on sen roolissa edelleen useita epäselviä seikkoja. Valtaosa depression lääkehoidosta kohdistuu juuri tämän mekanismin säätelyyn. Järjestelmän tarkempi ymmärtäminen voisi autta esimerkiksi hoitomuotojen suunnittelussa.  Myös psykososiaalisten tekijöiden ja perimän vaikutus samaan järjestelmään olisi syytä ymmärtää nykyistä paremmin.

 

Jenni Kuosa  :

PSYKHE-hanke (Psykoterapeuttien koulutus ja kehittyminen Helsingin yliopistossa)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Tutkimuksen tekeminen on aina kiinnostanut minua, samoin psykoterapiat. Psykiatrian erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen kaipasin vastapainoa kliiniselle työlle ja toisaalta tutkimustyölle vapautui aikaa. Tämän tutkimushankkeen kautta minulle tarjoutui mahdollisuus työskennellä itseäni kiinnostavan aiheen parissa, erittäin osaavien ja innostavien henkilöiden ohjauksessa.

2. Tutkimukseni aihe

PSYKHE (Psykoterapeuttien koulutus ja kehittyminen Helsingin yliopistossa)-hankkeessa tutkitaan pitkittäisasetelmassa sitä, miten ammatillinen kehittyminen psykoterapeutiksi tapahtuu ja mitkä tekijät psykoterapiakoulutuksessa tukevat tai estävät tätä kehitystä.

 3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Tutkimus on osa kansainvälistä monikeskustutkimusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa eri maiden psykoterapiakoulutusohjelmien keskinäinen vertailu - huomioiden kansainvälisestikin vähäinen psykoterapeuttien ammatillista kasvua koskeva tieto. Edistäessään tietoa psykoterapian tuloksellisuuteen vaikuttavista tekijöistä tutkimuksesta saatava tieto parantaa mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoitoa ja edesauttaa psykoterapiakoulutusten kehittämistä.

 

Johannes Pulkkinen   :

Väitöskirjassa on tarkoitus selvittää psykoosille altistavien riskitekijöiden yhteyttä aivotoimintaan ja kognitioon.

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Psykoosisairaudet ja niihin liittyvät aivotoiminnan muutokset ovat aina kiinnostaneet minua. Lisäksi tutkimusprojektiin liittyvä monipuolisuus, moniammatillisuus ja kansainvälinen yhteistyö kiinnostavat. Oulussa on psykoositutkimuksella myös pitkät perinteet.

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin erilaisten psykoosille altistavien riskitekijöiden yhteyttä aivotoiminnan muutoksiin suurissa väestöaineistoissa, joita ovat Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortin lisäksi IMAGEN (Iso- Britannia, Ranska, Saksa, Irlanti) ja SYS (Kanada). Aivotoiminnan tutkimiseen käytetään toiminnallista magneettikuvausta.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Psykoosialttiuteen liittyvistä aivotoiminnan muutoksista tiedetään edelleen valitettavan vähän. Psykoosille altistavien riskitekijöiden tutkiminen on merkittävää, sillä tunnistamalla ajoissa ne henkilö, jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua psykoosiin, voitaisiin ennaltaehkäisevä toiminta kohdistaa tarkemmin kuin nykyään. 

 

Elina Sormunen  :

Risk factors of schizophrenia spectum disorders: Effects of childhood and adolescence metabolic profile and physical activity patterns.

1. Miksi ryhdyin tekemään psykatrista tutkimusta?

Mielestäni psykiatria on tutkimusalana erityisen mielenkiintoinen. Tutkimuksen kehittyessä aivojen toimintaa ymmärretään koko ajan paremmin ja samalla tieto psykiatristen sairauksien etiologiasta ja hoidosta lisääntyy. Tästä huolimatta psykiatria tuntuu alalta, josta ymmärretään vasta murto-osa, näin myös psykoosien osalta. Uskon, että lähitulevaisuudessa tullaan näkemään vielä monia mullistavia tutkimustuloksia psykiatrian alalla. 

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin lapsuus- ja nuoruusiän liikunnan vaikutusta riskiin sairastua skitsofreniaan ja muihin non-affektiivisiin psykooseihin. Lisäksi tarkoituksenani on selvittää, ovatko skitsofreniaa sairastavilla potilailla sairastumisen jälkeen havaittavat metabolisen profiilin muutokset nähtävissä jo lapsuus- ja nuoruusiässä ja pystytäänkö sen perusteella ennustamaan riskiä somaattisille sairauksille. Aineistonani on suomalainen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) –kohorttitutkimus.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Skitsofreniaa sairastavilla somaattinen sairastavuus on muuta väestöä yleisempää ja myös kuolleisuus somaattisiin sairauksiin on korkea. Myös fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan skitsofreniaa sairastavilla muuta väestöä vähäisempää ja liikuntainterventiot osana skitsofrenian hoitoa ovat viime aikoina olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena. Tutkimus tuo uutta tietoa skitsofrenian ja muiden non-affektiivisten psykoosien etiologiasta ja somaattisesta sairastavuudesta, mikä voi tulevaisuudessa johtaa hoitojen kehittymiseen sekä edistymiseen näiden sairauksien ennaltaehkäisyssä.

 

Reetta-Liina Säilä  :

Aivojen morfologia, konnektiivisuus ja lipidomiikka ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla.  

Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Olen kokenut  ihmismielen ja psykiatriset sairaudet kiinnostavina jo pitkään, minkä vuoksi päädyinkin aloittamaan opinnot Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009. Opiskeluaikana hakeuduin PET-keskukseen professori Jarmo Hietalan neuropsykiatriseen kuvantamisryhmään, jossa kiinnostavat tutkimusmenetelmät, mielenkiintoinen tutkimusaihe ja hyvät ohjaajat motivoivat jatkamaan väitöskirjatutkimuksen tekoon.

Psykiatrisen tutkimuksen tekeminen kliinisen työn ja erikoistumisen rinnalla tuo myös mielekästä vaihtelua ja mielenkiintoa potilastyöhön.

Tutkimukseni aihe

Väitöskirjani aihe on ‘Aivojen morfologia, konnektiivisuus ja lipidomiset muutokset ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla ­– magneettikuvantamistutkimus’.

Tutkimus selvittää magneettikuvantamista käyttäen, kuinka aivojen rakenne ja toiminta yhdistettynä lipidiaineenvaihdunnan biomarkkeripitoisuuksiin ennustaa ensi kertaa psykoosiin sairastuneiden sairauden kulkua ja psykoosiriskissä olevien potilaiden sairauden puhkeamista.

Väitöskirjassani tutkitaan aivojen harmaan aineen paksuutta ja tilavuutta sekä rakenteellista ja toiminnallista konnektiivisuutta magneettikuvantamisen avulla. Kaikilta tutkittavilta otetaan lisäksi laboratoriokokeita veren rasva-arvojen ja metaboliikan selvittämiseksi sekä kerätään kognitiivisia parametreja.

Tutkimuksessa selvitetään, ennustaako ohuempi harmaa-aine etuaivolohkossa tutkimushetkellä heikompaa toimintakykyä ja vaikeampia kognitiivisia oireita vuoden seurannassa. Lisäksi tutkitaan, ennustavatko psykoosiriskipotilaiden ja psykoosipotilaiden valkean aineen konnektiivisuusmuutokset heikompaa toimintakykyä, psykoosiroireiden kehitystä ja vaikeampia kognitiivisia oireita vuoden seurannassa. Tutkimme myös, ovatko lipidiaineenvaihdunnan biomarkkeripitoisuudet yhteydessä psykoosioireisiin, kognitiivisiin oireisiin tai todettuihin aivomuutoksiin, ja ennustavatko todetut aivomuutokset seurannassa psykoosin puhkeamista psykoosiriskipotilailla.

Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Psykoosirsairauksiin ja psykoosiriskiin liittyvällä tutkimuksella on merkitystä, sillä prodromaalipotilaiden aivomuutoksia, yhdistettynä esimerkiksi metabolisiin ja kognitiivisiin muutoksiin, on tutkittu tähän mennessä suhteellisen vähän esimerkiksi skitsofreniapotilaista tehtyihin aivotutkimuksiin verrattuna.

Myös psykoosiin sairastumiseen liittyviä varhaisia lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä on tutkittu melko vähän. Tiedetään, että valkean aineen myeliini koostuu enimmäkseen lipideistä. Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy valkean aineen rakenteellisia muutoksia, mutta myeliinin lipidikoostumuksen muutoksia on toistaiseksi tutkittu vähän. Lisäksi tiedetään, että psykoosilääkkeet vaikuttavat voimakkaasti lipidiaineenvaihduntaa säätelevien geenien ilmentymiseen ja entsyymien toimintaan. Tiedossa ei kuitenkaan ole, ovatko vaikutukset pelkästään lääkityksen haittavaikutuksia vai välittyykö antipsykoottinen vaikutus osittain lipidiaineenvaihdunnan muutosten kautta. Myöskään korrelaatioita valkean aineen rakennemuutosten ja seerumin lipidimuutosten välillä ei ole tutkittu.

Tällä tutkimuksella tähdätään psykoosien varhaistunnistamisen parantamiseen ja mahdollisten uusien kliinisten tutkimusinstrumenttien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin ennustaa psykoosiriskipotilaiden psykoosiin sairastumista sekä jo sairastuneiden toimintakyvyn, oirekuvan ja kongition muutoksia. Kuvantamistutkimukset tuottavat samalla uutta tietoa psykoosin ja psykoosiriskin etiologiasta.

 

Vuoden 2015 apurahan saajat

 

ProfiilikuvaEmmi Keskinen (lääketieteen lisensiaatti, tohtoriopiskelija, Oulun yliopisto)

The interaction between parental psychosis, risk factors and protective factors in schizophrenia – The Northern Finland 1966 Birth Cohort

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta silkasta mielenkiinnosta alaa kohtaan. Skitsofrenia oli minulle jäänyt hieman mystiseksi sairaudeksi ja halusin perehtyä siihen tarkemmin. Lisäksi psykiatrisen tutkimuksen tekoon Oulussa tarjoutui erittäin hyvät mahdollisuudet jo perusopintovaiheessa.

2. Tutkimukseni aihe?

Tutkin skitsofrenian sukurasituksen ja riskitekijöiden yhdysvaikutusta normaaliväestöön pohjautuvassa Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa ja yritän myös löytää skitsofrenialta suojaavia tekijöitä henkilöillä, jotka ovat korkeassa sairastumisriskissä.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Riskitekijöiden tutkiminen sekä suojaavien tekijöiden etsiminen on merkittävää, sillä tunnistamalla ajoissa riskitekijät ja toisaalta löytämällä suojaavat tekijät, voitaisiin suuressa sairastumisriskissä olevien henkilöiden sairastumistodennäköisyyttä ennustaa ja riskitaakkaa mahdollisesti pienentää puuttumalla riskitekijöihin ja toisaalta vahvistamalla suojaavien tekijöiden vaikutusta.

 

ProfiilikuvaVille Kivimäki (tutkijatohtori, Tampereen yliopisto)

”Biologisesti ajatteleva psykiatri tuntee itsensä yksinäiseksi sudeksi”

Konrad von Bagh (1908-1982) ja suomalaisen psykiatrian historia

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta ja tieteellistä biografiaa?

Psykiatri Konrad von Bagh nousi vahvasti esiin väitöskirjassani, joka tarkasteli suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia ja niiden psykiatrista käsittelyä toisen maailmansodan aikana. von Baghin voi sanoa edustaneen suomalaispsykiatrien jyrkintä linjaa, ja syyt tähän jyrkkyyteen jäivät kiinnostamaan. Samalla lähempi tutustuminen von Baghin muuhun elämään ja toimintaa toi esiin myös varsin toisenlaisen henkilön. Tämä ristiriitaisuus kiehtoi sitä enemmän.

2. Teoksen aihe?

Tutkimme Katariina Parhin kanssa hankkeessamme Konrad von Baghin (1908-1982) elämää ja työskentelyä osana suomalaisen psykiatrian historiaa. Erityisesti Oulun piirimielisairaalan pitkäaikaisena ylilääkärinä von Bagh vaikutti aikana, jolloin suomalainen psykiatria eli suurten laitosmielisairaaloiden kulta-aikaa. Näin hänen kauttaan on mahdollista tarkastella niitä toiminta- ja ajatusmalleja, jotka vaikuttivat tuhansien suomalaisten elämään joko suoraan tai välillisesti.

3. Miksi työn alla olevalla biografialla on merkitystä?

Uskomme tutkimuksellamme olevan merkitystä sen ymmärtämiseksi, kuinka eri tavoin eri aikoina psykiatrisia sairauksia on tarkasteltu ja hoidettu - ja kuinka toisaalta voi löytyä yllättävääkin historiallista jatkuvuutta. Tarkoitus ei ole jälkikäteisesti moralisoida tai mustamaalata, vaan selittää nykyisin vieraalta vaikuttavia ajatuksia ja hoitomuotoja osana omaa aikaansa. Esiin nousee useita psykiatrian ja lääketieteen etiikkaan liittyviä kysymyksiä, joiden pohdinta voi olla hyödyllistä nykypäivänkin psykiatrisen hoidon ja ammatti-identiteetin kannalta.

 

 

ProfiilikuvaPaula Mustonen (erikoistuva lääkäri, tohtoriopiskelija, Turun Yliopisto)

Prenatal stress and child pschosocial development – Hair cortisol as a biomarker for early life stress exposure

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Lähdin tekemään väitöskirjatutkimusta lastenpsykiatrialle ensisijaisesti huippuinspiroivan ohjaajan ja yhtä puoleensavetävän aiheen vuoksi - yllättäen päätöstä tehdessäni itsenikin.

2. Tutkimukseni aihe?

Tutkimukseni on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta ja sen aiheena on raskaudenaikaisen stressin vaikutukset lapsen kehitykseen. Tavoitteena on myös löytää, mitkä lääketieteellisten laboratoriomittausten arvot kertovat raskaudenaikaisesta ja varhaislapsuuden stressistä.  Avainasemassa tutkimuksessani ovat hiuskortisolimääritykset.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Toiveena on, että tulevaisuudessa hiuskortisolimääritykset voisivat auttaa raskaudenaikaisen stressin tunnistamisessa ja hoito- ja tukitoimenpiteiden kohdistamisessa riskiraskauksiin ja siten auttaa ennaltaehkäisemään haitallisia kehityssuuntia lapsen emotionaalisessa ja älyllisessä kehityksessä.

 

 

ProfiilikuvaKatariina Parhi (filosofian maisteri, tohtoriopiskelija, Oulun yliopisto)

”Biologisesti ajatteleva psykiatri tuntee itsensä yksinäiseksi sudeksi”

Konrad von Bagh (1908-1982) ja suomalaisen psykiatrian historia

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta ja tieteellistä biografiaa? 

Teen väitöskirjaa psykopatian historiasta Suomessa ja tutustuin Oulun piirimielisairaalan arkistoaineistoja läpikäydessäni ylilääkäri Konrad von Baghin vivahteikkaalla kielellä kirjoitettuihin lääkärinlausuntoihin. Puolen Suomen mielenterveydestä vastannut von Bagh oli paikallisille merkittävä avunantaja ja legenda jo eläessään. Idea yhdessä kirjoitetusta biografiasta tuli Ville Kivimäeltä, jonka kanssa vertailimme saamiamme hyvin erilaisia vaikutelmia von Baghista sotapsykiatrina ja myöhemmin ylilääkärinä.

2. Teoksen aihe?

Tutkimme Ville Kivimäen kanssa hankkeessamme Konrad von Baghin (1908-1982) elämää ja työskentelyä osana suomalaisen psykiatrian historiaa. Erityisesti Oulun piirimielisairaalan pitkäaikaisena ylilääkärinä von Bagh vaikutti aikana, jolloin suomalainen psykiatria eli suurten laitosmielisairaaloiden kulta-aikaa. Näin hänen kauttaan on mahdollista tarkastella niitä toiminta- ja ajatusmalleja, jotka vaikuttivat tuhansien suomalaisten elämään joko suoraan tai välillisesti.

3. Miksi työn alla olevalla biografialla on merkitystä?

Ylilääkäri von Bagh ehti toimia ylilääkärinä 25 vuotta ja hänen aikanaan suomalainen psykiatria koki valtavia muutoksia. Psykiatria ylsi tiettömien taipaleiden päähän korpiseutujen asukkaihin saakka. Hoitomuodot kehittyivät ja psykiatristen suuntausten välillä koettiin suuria ristiriitoja – usein von Bagh koki myöhempinä aikoinaan olevansa biologisesti suuntautuneena psykiatrina yksinäinen susi. Tavoitteenamme on pyrkiä luomaan yhden merkittävän psykiatrin kautta laajempi näkemys psykiatrian kehittymisestä Suomessa ja sen juurtumisesta osaksi yhteiskuntaa. von Baghin alallaan kokemat valtavat haasteet tuovat paitsi näkökulmia myös ymmärrystä 1900-luvun toimintamuotoja kohtaan. 

 

 

ProfiilikuvaOlena Ventskovska (tohtoriopiskelija, Helsingin Yliopisto)

Common physiological mechanisms of depression and sleep disorders: age-related aspects.

"I am initially from Ukraine and I have been working in Finland already  2,5 years. I was doing my PhD in Ukraine in the field of  neurophysiology of sleep. And at the one of the international  conferences I met my future supervisor from Helsinki. Later we applied  to CIMO together with research plan concerning interconnection between  Sleep and Depression. Since that time I am working in the University  of Helsinki and doing research in Neuroscience and Psychiatry."

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

I have started the psychiatric research because I am interested in mechanisms that are involved in the development of different mental disorders. Because discovering and understanding of the mechanisms by which psychiatric disorders develop can help us in the future to improve the strategies for treatment of these disorders.

2. Tutkimukseni aihe?

Particularly I am interested in mechanisms of depression development and its interconnection with sleep problems. The link between depression and sleep disturbances is bidirectional. Adequate sleep is considered essential for health and wellbeing and insufficient sleep leads to vulnerability to stress, mood disorders, anxiety and many other physiological disorders. As well as sleep problems increase the risk for mood disorders development.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Despite the fact that sleep plays crucial role in the brain development during early childhood, the mechanisms of sleep regulation and the interaction between sleep and mood problems in children are still unstudied. Our aim is to clarify the role of environmental and genetic factors during early childhood that can affect development of sleep problems and predispose to mood disorders future in life.

 

 

ProfiilikuvaKaisa Luoto (erikoustuva lääkäri, tohtoriopiskelija)

Kaksoisdiagnoosipotilaat psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Kaipasin vastapainoa kliiniselle potilastyölle. Tarjolla oli tutkimusaihe, joka liittyi sen hetkiseen työhöni ja kiinnosti muutenkin. Tutkimus on osa kehittämishanketta Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä ja Seinäjoen keskussairaalassa. Olen työskennellyt siellä psykiatrialla jo kandina, ja koin innostavana osallistua juuri tähän tutkimusprojektiin.

  2. Tutkimukseni aihe?

 Tutkin samanaikaisesta päihde- ja mielenterveyshäiriöstä kärsivien
 potilaiden hoitoa ja hoidon tuloksia psykiatrisen erikoissairaanhoidon
 näkökulmasta. Tutkimuksessamme testataan yhtä mahdollista hoitomallia
 depressiosta ja päihdeongelmasta kärsivien potilaiden hoidossa.


 3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

 Kliinisessä työssa tapaa paljon potilaita, jotka kärsivät sekä 
 päihdeongelmasta että mielenterveyden häiriöstä, ja heidän
 hoitoonsa liittyy erityisiä haasteita. Päihdeongelmista riippumatta
 ihmisten pitäisi saada asianmukaista hoitoa psykiatrisiin sairauksiinsa.

 

 

ProfiilikuvaJoni Liskola (lääketieteen lisensiaatti, tohtoriopiskelija)

Nuorten päihde- ja mielenterveyshäiriöiden ennustettavuudesta ja esiintyvyydestä


1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Ryhdyin tekemään tutkimusta, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä aiheen piirissä jonka koen itselleni mielenkiintoiseksi. Koin innostavana myös sen, että pääsin mukaan kannustavaan ryhmään jossa koen saavani hyvää ohjausta.


2. Tutkimukseni aihe?

Tutkin nuorten päihde- ja mielenterveysongelmia. Pyrimme hahmottamaan kuinka alkoholiongelmien diagnostiikkaa voitaisiin tarkentaa, sekä mikä tämän merkitys on päihde- ja mielenterveysongelmien kehittymisessä. Lisäksi pyrimme kartoittamaan yleisesti eri päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyvyyttä nuorilla, sekä eri tekijöitä jotka vaikuttavat näiden syntyyn.


3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Tutkimuksemme avulla pystytään mahdollisesti paremmin hahmottamaan milloin nuorten alkoholinkäyttö on ongelmallista ja millaisia seurauksia tällä voi olla. Yleisesti koko tutkimuksesta tulevaa tietoa voitaisiin toivottavasti käyttää ennaltaehkäisevässä työssä mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.

 

 

2014

Yasmina Dadi: Syömishäiriöiden perheittäiset riskitekijät, taudinkulku ja ennuste nuorilla

Reetta Isohookana: Haitallisten lapsuuden ajan tapahtumien yhteys nuorten itsetuhoisuuteen, epäsuotuisaan painonhallintakäyttäytymiseen, varhaiseen eläköitymiseen ja rikollisuuteen

Tarja Nordström: Predisposing factors and consequences of the disruptive behavioral disorders and ADHD - A longitudinal study in the northern Finland birth cohort 1986

Vesa Paavonen: Temperamenttiprofiilien yhteys hoitovasteeseen vakavaa masennusta sairastavilla ja kaksoisdiagnoosipotilailla

Ina Rissanen: Psyykenlääkkeet ja itsetuhoisuus

Suvi Saikkonen: Psyykkinen kuormittuneisuus nuorilla aikuisilla

Tiina Taka-Eilola: Raskauden aikana masentuneen äidin lapsen skitsofrenia

 

2013

Erkki Heinonen: Therapists' professional and personal characteristics as predictors of working alliance and outcome in psychotherapy

Virve Kekkonen: Nuorten alkoholin käytön vaikutukset psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, runsaan alkoholin käytön aiheuttamat neurologiset ja kognitiiviset muutokset, nuorten terveyspalveluiden käyttö sekä nuorten osallistuminen tieteelliseen tutkimukseen

Petri Kivimäki: Nuoren terveys ja alkoholi. Onko nuoren alkoholinkäytöllä yhteyttä neuroanatomisiin, neurofysiologisiin, fysiologisiin tai psyykkisiin muutoksiin?

Virpi Leppänen: Randomoitu hoitomallitutkimus epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiville potilaille. Voidaanko tehokkaat psykoterapiat integroida julkisen sektorin mielenterveyspalveluihin?

Kirsi Riihimäki: Vantaan terveyskeskuksen masennustutkimus

 

2012

Anna Urrila: Nuorten uni ja depressio

Pauliina Juola: Skitsofrenian ennuste ja ennustetekijät Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa

Virpi Taxell: Offspring of mothers with psychosis: Development factors and risk for mental disorders

Sari Lukkari: Obstetriset komplikaatiot ja niiden yhteys mielenterveyshäiriöihin nuorena

Anniina Lahti: Epidemiologinen tutkimus alaikäisten itsemurhista Suomessa


2011

Virpi Laukkanen: Riippuvuuteen ja alkoholinkäyttöön vaikuttavien välittäjäainejärjestelmien toiminta ja erot tyypin I ja II alkoholisteilla

Niina Markkula:The burden of depsessive, anxiety ja alcohol use disorders in Finland

Emmi Keskinen: Sukurasitus ja sen yhteys muihin psykoosien riskitekijöihin pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Saana Eskelinen: MESTA - mielenterveyskuntoutujien elinolot ja somaattinen terveys avoihoidossa -tutkimus

Ina Rissanen: Psyykelääkkeet ja itsetuhoisuus Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Monika Meimer: Epävakaa persoonallisuushäiriö ja aivojen valkean aineen radat - MRI-tutkimus

Antti-Jussi Ämmälä: Kiintymyyssuhteen genetiikka

Maarit Laaksonen: Potilaiden soveltuvuus lyhyeen ja pitkään terapiaan

Sini Koskinen: Kaksotutkimus nuoruuden alkoholinkäytön pitkittäisvaikutuksista aivotoimintaan

 

2010

Antti Alaräisänen: Pathways leading to suicide with special reference to schizophrenia. The Northern Finland Birth Cohort Study

Maijastiina Hietamäki: Aivojen aktivaatio motorisessa konversiohäiriössä vasteena tunnestimuluksiin - fMRI-tutkimus

Olavi Lindfors: Personality functioning and psychotherapy outcome

Krista Partti: Keuhkofunktio, hengityselinsairaudet ja -oireet sekä tupakointi psykoosia sairastavilla henkilöillä

Suvi Reiman: Työttömyys, psyykkinen hyvinvointi ja psykiatriset sairaudet

Liisa Tomppo: DISC1-aineenvaihduntareitti skitsofrenian geneettisenä taustatekijänä

Lauri Tuominen: Serotoniini- ja opiaattijärjestelmien toiminta PET-kuvantamisella todettuna selittää ihmisten välisiä temperamenttieroja

Tessa Sipilä: Ahdituneisuushäiriön geenmitaustan tutkiminen

 

2009

Laura Hiltunen: Sää- ja sosiodemograafisten tekijöiden yhteys itsetuhoisuuteen Suomessa 1969-2005

Elina Sihvola: Nuorten depressio ja päihteidenkäyttö suomalaisessa kaksosaineistossa

Asko Wegelius: Fetal Growth Retardation and Schitzophrenia

Petri Arvilommi: Väitöskirjan loppuun saattaminen

Irina Holma:Vantaa depressioprojekti, viisivuotisseuranta

Anu-Helmi Luukkonen: Kiusauskäyttäytymisen yhteys nuorten mielenterveyteen ja myöhempään rikollisuuteen

 

2008

Jonas Donner: Ahdistuneisuushäiriöiden genetiikka ja neurobiologia

Essi Ilomäki: Tyttöjen käytöshäiriöiden riskitekijät, luokittelu komorbidit häiriöt ja hoito

Soili Lehto: Epätyypillisen masennustilan biologisia löydöksiä. Väitöstyö

Marko Manninen: Vakavien psykiatristen sairauksien ja asosiaalisen kehityksen ennaltaehkäisy koulunuorten keskuudessa. Väitöstyö

Raimo Palmu

Matti Penttilä: Hoitamattoman psykoosin kesto ja sen yhteys skitsofreniaan Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa

Tanja Svirskis: European prediction of psychosis study EPOS tulosten raportointi

Juho Wedenoja: Autismin ja skitsofrenian geenitausta. Väitöstyö

 

2007

Hirvonen Jussi: Persoonallisuuden kehityksen neuropsykologiset ja psykologiset tekijät

Jylhä Pekka: Mielialahäiriöt ja persoonallisuudenpiirteet

Kantojärvi Liisa:Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys ja niiden yhteys sosiodemografisiin jo lapseuden tekijöihin

Mölsä Mulki: Mental health among Somali immigrants in Finland

Roisko Riikka Johanna: Adoptiovanhempien poikkeavan kommunikaation merkitys adoptiolasten ajattelun ja mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä

Saarni Suoma: Ylipaino, psykiatriset häiriöt ja psyykkinen hyvinvointi suomalaisessa väestössä

Ajankohtaista

15.12.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiön apurahojen hakuaika lähestyy
Lue Lisää →

01.12.2017
Lahjoita Mielenterveyden tueksi!
Lue Lisää →

23.10.2017
Tänään Eduskunnan kansalaisinfossa Prof. Jouko Lönnqvist: Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017
Lue Lisää →

20.10.2017
Psychiatria Fennica 2017 ilmestynyt
Lue Lisää →

06.10.2017
Psychiatria Fennica verkkojulkaisuksi
Lue Lisää →

09.08.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto Matti Kaivosojalle
Lue Lisää →

11.06.2017
Hieno ilta Andorrassa 8.6.2017!
Lue Lisää →

29.03.2017
Tervetuloa Psykiatria Taiteessa -tapahtumaan 8.6.2017
Lue Lisää →

16.03.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi apurahoja
Lue Lisää →

13.03.2017
In memoriam: Kari Pylkkänen 28.6.1944 - 4.2.2017
Lue Lisää →

15.12.2016
Psykiatrian Tutkimussäätiön apurahojen hakuaika lähestyy
Lue Lisää →

25.09.2015
Säätiö ottaa kantaa mediassa mielenterveyden huomioimiseksi työelämän uudistuksissa
Lue Lisää →

Blogi

05.12.2017
Jouko Lönnqvist: Sota meni, menikö myös mielenterveys? Sotalapsesta aikuiseksi.
Lue Lisää →

23.09.2016
Kaisla Joutsenniemi: Turvapaikanhakijat ja resilienssi
Lue Lisää →

26.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielen ja ruumiin terveydenhuollon lainsäädäntö tulisi yhdentää Sotessa
Lue Lisää →

11.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielenterveys - terveydenhuollon suurin ja kallein haaste
Lue Lisää →

17.06.2016
Sami Pirkola: Ymmärrystä ja hyvinvointia rekistereistä
Lue Lisää →

01.06.2016
Kari Pylkkänen: Psykoterapian kriisi - lyhyt vai pitkä kaava?
Lue Lisää →

01.03.2016
Kelan etäkuntoutus voi parantaa psykoterapian saatavuutta
Lue Lisää →

23.07.2015
Työelämän aktivointitoimenpiteisiin panostettava
Lue Lisää →

02.06.2015
Hallitusohjelman vaikutukset lasten eriarvoistumiseen
Lue Lisää →

18.05.2015
Alkoholiongelmien hoito ehkäisee rikollisuutta
Lue Lisää →

07.05.2015
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy opiskelijoilla
Lue Lisää →

04.05.2015
Lasten ja nuorten itsemurhat: muutoksia kuolleisuudessa ja tekotavoissa
Lue Lisää →

17.02.2013
Nuoruus ja mielenterveys
Lue Lisää →

07.01.2013
Itsemurhien ehkäisyyn uusin keinoin
Lue Lisää →