Apurahat ja palkinnot

Psykiatrian tutkimuksen avulla saamme luotettavaa tietoa siitä, millaisia psykiatriset vaikeudet ovat ja miten niitä tulisi ennaltaehkäistä ja hoitaa. Mielenterveyden tutkimuksen myötä löydetään hoitoja myös sellaisille häiriöille, joita aiemmin ei ole osattu hoitaa. Esimerkiksi psykiatrisista sairaalapotilaista arviolta 20% saattaa kärsiä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Ennen 90-lukua ei tunnettu toimivia hoitomenetelmiä. Tutkimuksen myötä on kehitetty toimivia psykoterapian muotoja ja nyt epävakauden hoitoon koulutetut yksiköt leviävät pitkin Suomen erikoissairaanhoitoa. Psykiatrian Tutkimussäätiö tukee psykiatrista tutkimusta jakamalla alan tutkijoille apurahoja tutkimuksensa suorittamiseksi.

Psykiatrian Tutkimussäätiön tutkimusapurahat jaetaan kerran vuodessa. Hakuaika on vuosittain 1. - 31. tammikuuta. Apurahat myönnetään etupäässä nuorille väitöskirjaa tekeville psykiatrian alan tutkijoille ja ne ovat suuruudeltaan muutamia tuhansia euroja. Psykiatrian Tutkimussäätiö ei myönnä matka-apurahoja. Lisätietoja saa säätiöstä.

Säätiö jakaa joka viides vuosi Kalle Achté -palkinnon tunnustuksena ansioituneelle suomalaiselle psykiatrille. Palkinnolla säätiö pyrkii kiinnittämään julkista huomiota mielenterveyden ongelmiin ja niiden hoitoon. Palkinnon saajat ovat monipuolisesti ansioituneita psykiatrian ja mielenterveyden edistäjiä. Vuonna 2018 palkinto annettiin tutkimusprofessori Jaana Suvisaarelle. Aikaisemmat Kalle Achté -palkinnon saajat ovat professori Erik Anttinen, professori Yrjö O. Alanen, professori Veikko Aalberg, emeritusprofessori Johannes Lehtonen ja professori Pekka Tienari.

Lisäksi vuodesta 2016 on jaettu vuosittain palkintoa, joka kantaa nimeä Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto. Palkinto on säätiön hallituksen päätökseen perustuva julkinen huomionosoitus merkittävästä panoksesta ja toiminnasta suomalaisen mielenterveystyön edistämisessä. Palkittava toiminta ja henkilö valitaan Suomesta väestön mielenterveyteen eri tavoin vaikuttavien toimijoiden keskuudesta, ja sillä pyritään kohdistamaan perusteltua huomiota sellaisiin aktiivisiin vaikuttajiin, jotka tavallisesti jäävät kliinisen ja häiriökeskeisen tutkimuksen huomioinnin ulkopuolelle. Palkinto jaetaan vuosittain HUSin ja HY:n Psykiatrian päivässä tai hallituksen niin erikseen päättäessä muunakin ajankohtana. Palkinnonsaajalle luovutetaan säätiön Lapinlahti-mitali. Vuonna 2016 palkinto myönnettiin LT Pekka Mustoselle ja vuonna 2017 LT Matti Kaivosojalle.

 

Vuoden 2019 apurahojen saajat

 

Suvi Holm PsM, Turun yliopisto

Digitaalisten pelien vaikutus tunteisiin ja kognitioihin (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Olen aina ollut kiinnostunut tieteestä ja psykologiasta. On kiehtovaa löytää uusia selityksiä sille, miten ihminen käyttäytyy, tuntee ja ajattelee. Psykiatrinen tutkimus on erityisen tärkeää, sillä sen avulla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin.

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin sitä, miten digitaalisten pelien pelaaminen vaikuttaa tunteisiin ja kognitioihin. Pelaamisella on havaittu olevan sekä haitta- että hyötyvaikutuksia. Erityisesti minua kiinnostaa, vaikuttaako pelaaminen eri tavalla eri ihmisryhmiin vai ovatko pelaamisen vaikutukset universaaleja eli kaikille samoja.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Elinpiirimme muuttuu koko ajan digitaalisemmaksi. Uusimpien kyselyjen mukaan valtaosa ihmisistä pelaa digitaalisia pelejä. Peleistä on siis tullut osa arkeamme ja siksi on tärkeää tietää, miten ne vaikuttavat meihin.

 

Katja Häkkinen FM, Itä-Suomen Yliopisto

Psykoosisairaiden potilaiden lääkehoidon vaikuttavuuden parantaminen farmakogenetiikan kainoin (väitöskirjatyö)

 1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Sain olla mukana SUPER -tutkimushankkeen (suomalainen psykoosisairauksien perinnöllisyysmekanismien tutkimus) toteuttamisessa ja sitä kautta heräsi kiinnostus psykiatrista tutkimusta kohtaan sekä avautui mahdollisuus tutkimustyön tekemiseen yhteistyössä psykiatrian ja genetiikan alojen ansioituneiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa.

2. Tutkimukseni aihe

Lääkehoito on yksi psykoosisairauksien keskeisimmistä hoitomuodoista ja tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään farmakogenetiikan keinoin perimän kohtia, jotka vaikuttavat lääkkeiden soveltuvuuteen ja tehoon.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Tutkimus tähtää psykoosisairaiden potilaiden lääkehoidon vaikuttavuuden parantamiseen. Tutkimustulosten avulla voidaan edistää psykiatrisen lääkehoidon yksilöllistä vaikuttavuutta ja haittavaikutusten ennustamista. Tavoitteena on parantaa perimätiedon avulla psykiatristen sairauksien hoitoa turvallisen ja tehokkaamman lääkehoidon toteutumiseksi.

 

Valentina Kieseppä PsM, Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen käyttö (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Kiinnostuin maahanmuuttajien mielenterveyttä koskevasta tutkimuksesta, koska se mahdollisti psykologisen tutkimuksen yhdistämisen yhteiskunnalliseen tutkimusotteeseen. Aihe on ajankohtainen ja toivon, että voin tutkimuksellani edesauttaa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen kehittämistä entistä tasavertaisemmiksi.

2. Tutkimukseni aihe

Väitöskirjassani tutkin maahanmuuttajien mielenterveyshäiriöihinsä saamaa hoitoa verraten heitä kantasuomalaisiin. Keskityn erityisesti tutkittaviin, joilla on todettu traumaperäinen stressihäiriö, masennus tai ahdistushäiriö. Tutkimuksessa käytetään THL:n ylläpitämää rekisteriaineistoa. Rekistereistä saadaan tietoa käynneistä mielenterveyspalveluissa ja psykiatrisista diagnooseista, joita verrataan maahanmuuttajilla ja kantasuomalaisilla.

3. Miksi aiheeseen liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Maahanmuuton lisääntyessä mahdolliset erot mielenterveyspalvelujen käytössä ja hoidossa muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Koska maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ihmisiä, jotka saapuvat maahan hyvin erilaisista syistä, on keskeisen tärkeää tunnistaa ryhmät, jotka alikäyttävät palveluita, keskeyttävät lääkityksen ja saavat harvajaksoisempaa hoitoa. Yhtäläinen mahdollisuus mielenterveyshoitoon edesauttaa maahanmuuttajien parempaa integraatiota ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimalla ja tunnistamalla syitä erojen taustalla voidaan pyrkiä vaikuttamaan niihin ja sitä kautta vähentämään eroja ja kehittämään mielenterveyspalveluja yhä tasa-arvoisemmiksi.

 

Heikki Laurikainen LL, Turun yliopisto

Immunologiset ja metaboliset mekanismit varhaisessa psykoosissa (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Ryhtymiseni psykoositutkimiseen on lähtöisin potilaskohtaamisista, joiden myötä heräsi motivaatio olla mukana kehittämässä alaa. Turun yliopiston vakavien mielenterveyshäiriöiden tutkimusohjelma antoi puitteet tämän motivaation kanavoimiseksi.

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin ensipsykooseihin liittyviä metabolisia tai immunologisia häiriöitä käyttämällä positroniemissiotomografiaa, magneettikuvantamista, laboratoriomenetelmiä ja perinteistä psykiatrista fenotyyppausta. Tutkimusaineistoni koostuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian yksiköistä rekrytoiduista ensipsykoosipotilaista ja terveistä verrokkihenkilöistä. Tarkoituksena on selvittää tarkemmin psykooseihin liitettyjen immunologisten ja metabolisten häiriöiden mahdollisia mekanismeja.

3. Miksi aiheeseen liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Näkemykseni on, että psykiatristen ilmiöiden etiologian selvittäminen on tärkeää psykiatrisen hoidon kehittämisen näkökulmasta, mutta myös humanistisista syistä. Psykoosien ymmärtäminen vaatii mielestäni laaja-alaista ja poikkitieteellistä tietopohjaa, jota toivon työni laajentavan yhdestä näkökulmasta.

 

Daniel Seppälä LK, LuK, Oulun yliopisto

Masennuksen, temperamentin ja elämäntapahtumien vaikutus keski-iän alkoholin kulutukseen Pohjois-Suomen kohortissa 1966 (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Olen aina ollut kiinnostunut terveyden edistämisestä. Työskentelin alun perin tutkijana biotieteiden puolella ja aiheenani oli alkoholin neurobiologiset vaikutukset, joita tarkastelin mm. koe-eläinmallien kautta. Pyrkimyksenäni oli solu- ja kudostason ilmiöiden ymmärtämisen kautta edistää alkoholiongelmista kärsivien terveydenhuoltoa. Lopulta kiinnostukseni ihmisten psyykeeseen sai minut vaihtamaan lääketieteen puolelle ja sitä kautta tutkimus jatkui psykiatrian alalla.

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin aikuisuudessa tapahtuvaa alkoholin kulutusta yleisväestötasolla Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa käyttäen. Tavoitteenani on selvittää, mitkä tekijät ennustavat keski-iässä tapahtuvaa alkoholin käytön lisääntymistä, ja tätä kautta tunnistaa alkoholinkulutuksen riskiryhmät. Monien tekijöiden vaikutusta juomiskäyttäytymiseen on tutkittu runsaasti nuoruudessa, mutta vähemmän myöhemmässä aikuisuudessa. Erityisesti negatiivisten elämäntapahtumien, masennuksen ja erilaisten persoonallisuuspiirteiden vaikutus ovat kiinnostuksen kohteinani ja Kohortti 1966 -aineisto tarjoaa mahdollisuuden tutkia näitä osatekijöitä.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Alkoholin ongelmakäyttö on Suomessa kansallinen ongelma, ja uusien ennaltaehkäisevien menetelmien ja yksilöityjen hoitomuotojen tarve on suuri. Temperamenttiprofiilin, masennusoireiden ja sosiodemografisen aseman arvioiminen voisi olla hyödyllistä riskiryhmään kuuluvien tunnistamisessa. Alkoholin kulutukseen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen keski-ikäisten keskuudessa on erityisen tärkeää, sillä vanhemman iän ongelmajuominen kehittyy tyypillisesti pitkän ajan kuluessa huomaamattomana. Lisäksi alkoholikäyttäytyminen on usein kulttuurisidonnaista, minkä vuoksi suomalaisesta aineistosta saadut tulokset muodostuvat erityisen tärkeiksi suunniteltaessa Suomessa tapahtuvaa päihdehoitoa.

Ajankohtaista

04.06.2019
Täältä tullaan 2021!
Lue Lisää →

09.04.2019
Tulossa: Korkeatasoinen koulutustilaisuus 4.10.2019 Nuorten mielenterveydestä
Lue Lisää →

15.03.2019
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi apurahoja
Lue Lisää →

08.03.2019
In memoriam Kalle Achté 12.9.1928 – 30.1.2019
Lue Lisää →

30.01.2019
Suru-uutinen: Professori Kalle Achté on kuollut
Lue Lisää →

23.01.2019
Vuosi 2019 on Psychiatria Fennica -vuosikirjan juhlavuosi!
Lue Lisää →

19.11.2018
Raimo Salokankaan uusi kirja on ilmestynyt: Aleksis Kiven elämä ja sairaudet
Lue Lisää →

01.11.2018
Psychiatria Fennica 2018 on ilmestynyt uudella visuaalisella ilmeellä!
Lue Lisää →

10.09.2018
Koskettavia tunnelmia, kohtaamisia ja puheenvuoroja Säätiön juhlaseminaarista 6.9.2018
Lue Lisää →

06.09.2018
Tutkimusprofessori Jaana Suvisaarelle Psykiatrian Tutkimussäätiön Kalle Achté-tunnustuspalkinto
Lue Lisää →

03.08.2018
Kalle Achté -palkinnon 2018 saajan julkistamistilaisuus 6.9.2018
Lue Lisää →

15.03.2018
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi apurahoja
Lue Lisää →

29.01.2018
Psychiatria Fennica, Supplementum 1, 2018 on ilmestynyt
Lue Lisää →

23.10.2017
Tänään Eduskunnan kansalaisinfossa Prof. Jouko Lönnqvist: Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017
Lue Lisää →

09.08.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto Matti Kaivosojalle
Lue Lisää →

25.09.2015
Säätiö ottaa kantaa mediassa mielenterveyden huomioimiseksi työelämän uudistuksissa
Lue Lisää →

Blogi

23.07.2015
Työelämän aktivointitoimenpiteisiin panostettava
Lue Lisää →

02.06.2015
Hallitusohjelman vaikutukset lasten eriarvoistumiseen
Lue Lisää →

18.05.2015
Alkoholiongelmien hoito ehkäisee rikollisuutta
Lue Lisää →

07.05.2015
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy opiskelijoilla
Lue Lisää →

04.05.2015
Lasten ja nuorten itsemurhat: muutoksia kuolleisuudessa ja tekotavoissa
Lue Lisää →